sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Minä kannan siementä

Minä kannan hyvin pientä siementä,
se on pieni merkki ihollani,
se on maani ja taivaani,
se on hyvin pienen linnun muna

minä annan linnun hautoa sitä
käsivarteni taitteessa
haaruksisen puun katveessa

tuulet käyvät yli maan tuulet
käyvät aavikoiden läpi mietiskellen iloisesti
muna hohtaa
valo kuultaa kuoren läpi
valaisee asuntoni
ja pölyisä avaruus
kiertää sitä kimallellen

Täällä kukaan ei puhu koska
sana ei vielä ole kuoriutunut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti