He istuivat kumpikin omissa minuuteissaan,
vailla siltaa nököttivät,
yhtä tietä etsien kadottivat toisensa.
Toinen väsyi ja sulki silmänsä.
Avatessaan ne hän näki
kahdeksan ilmansuuntaa ja
kahdeksan lisää,
solussa istuja.
Hopeinen hämähäkki pidensi jalkansa
- tuhat ja yksi –
tiet
kasvoivat karttaan
kohisten kasvoivat auringon hiukset,
solujen aurat hipaisivat toisiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti